Jo joutui armas aika
ja suvi suloinen.
Kauniisti joka paikkaa
koristaa kukkanen.
Nyt siunaustaan suopi
taas lämpö auringon,
se luonnon uudeks' luopi,
sen kutsuu elohon.

Varmaan kaikki koululaiset oppivat omalla tavallaan rakastamaan tuota laulua. Tai virsihän se on. Suvivirsi on aina ollut minulle merkki kesästä, vapaudesta. Koulun päättymisestä.

Tuntuu että päättäjäis päivänä sataa aina. Olisi ensi vuonna kaunista. Voisi juhlia, peittää ikävän ja haikeuden hauskanpitoon.

Todistus oli hyvä, parempi kuin odotin. Ainakin joiltain osin. Keskiarvo noin kasi. Vielä ensi vuosi aikaa nostaa, olisi makeeta saada keskiarvoksi 8,5. Katsoo nyt. :)

Harmittaa kun ysit lähtevät. Mitähän siitäkin tulee. Ensi lukukautena me olemme ne vanhimmat. Koulun kingit. (eh eh :DD) Näitten lähtevien ysien joukossa oli monia hyviä tyyppejä, eikä koulu tunnu enää samalta ilman heitä. Vuoden 2005-2006 ysejä voi kuvata ainakin yhdellä sanalla; luovia. Kadehdin heitä.

Loma on alkanut.